Äitin luona kylässä

Kävin äitin luona...

Äiti teki inventaariota lankavarastoonsa ja minä sitten tein inventaarion siihen pois laitettavien "hylkypussukkaan" ja tyhjensin sen sitten melkein kokonaan mukaan... sieltä löytyi muutamia lankoja, joita mulla on tuolla eli niille kaveriksi. Muutamia, joita oli sen verran enemmän, että niistä saa jotain aikaiseksi itsessään. Inspiraatiota siis etsimään.

Mutta on selvää, mistä lankahamsteri-ominaisuus periytyy....

Heppapipo vaihteeksi

Multa tilailtiin yksi heppapipo. Musta, valkoisella kuviolla, neliön mallisena.
Kävin lankavaraston läpi ja löysin luonnonvalkoisen langan ja nyssykän mustaa...
No sehän ei ole koskaan hyvä idea aloittaa tehdä jotain jostain pienestä nyssykästä, mutta uhmasin kuitenkin kohtaloa, koska kaupassa käyntiin oli vielä tovi aikaa.. Puolessa välissä pipoa oli paha epätoivo, että ei tämä riitä, ei tämä riitä! Totesin sitten, että teen pannan, jos lanka ei pipoon riitä ja teen uudesta langasta sitten sen pipon. Loppua kohti jännitys kasvoi ja kasvoi ja viimeisen kierroksen jälkeen katsoin lankaa ja totesin, että jes! Tällä vielä saa pipon pääteltyä! Joskus onnistaa. Lankaa jäikin vielä, ehkä metrin verran...

Vois kyllä ehkä itsellekin jonkun tällaisen tehdä. itselle tehty musta pipo oli muuten kiva, mutta siinähän tapahtui se, että vaihdoin uuden kerän mustaa lankaa kesken kaiken ja sehän ei sitten ollut samansävyistä se lanka...

Satulan hantaaki

Meillä on ollut satulassa "kauhukahvana" tuollainen turparemmi-viritelmä, mutta se on niin monesti harjassa solmussa, niin ostin sitten tuollaisen käytetyn hantaakin siihen tilalle. Turparemmiviritelmässä on kaksi remmiä, joiden väliin saa sotkettua sitä harjaa vaikka ja kuinka, tuossa oikeassa hantaakissa on vain yksi remmi jossa soljet molemmissa päissä.
Käytettyä ostin ja en tietystikään uutta odottanutkaan, mutta silti tuo solkien ruosteisuus yllätti vähän.

Käytössä olisivat kenties vielä pelittäneet ihan ok. Mutta päädyin kuitenkin vaihtamaan ne. Omista varastoista kaivoin pari vanhaa, ruosteetonta solkea ja vaihdoin ne sitten samaa kuumaa. Tulipas opeteltua noiden leiffien ompeluakin tuossa samalla. Olenkin miettinyt miten ne ommellaan...
Rasvaus vielä pintaan ja hantaaki on valmis käyttöön.

Se on jännä, kuinka näitä purkaessa jo huomaa, että onko alkuperäinen ommel tehty koneella vai käsin. Tämä oli käsinommeltu.