Joskus aikanaan maalasin yhdet jalustimet tuomosiksi kuparin värisiksi ja ne ovat säilyttäneet värinsä ja kuosinsa aika kivasti. Pikkasen kulumaa havaittavissa, mutta ei pahasti.
Siispä innostuin tekemään saman projektin uusiksi, kun yhdet jalustimet meille eksyi. Tällä kertaa valitsin väriksi vähän iloisemman ja näkyvämmän, mikä tuo nyt olisi purppura? liila? violetti? Violetti ehkä lähinnä. Inspiraatiota näihin kaikista nykyisin myynnissä olevista kivan värisistä jalustimista, joita en raski ostaa. :D
Vielä kun näitä raskis käyttää.
perjantai 12. syyskuuta 2014
torstai 11. syyskuuta 2014
Tuunasin riimun
Tuunasin. Riimun. Otin huonon kuvan, ei kimaltele. Mutta enivei. Koristemateriaali on sama kuin turparemmin testituunauksessa. Tämän halpisriimun käyttöikä on sitä luokkaa, että tässä tuo koristelu kestääkin varmana sen, mitä riimukin. Ois ollu kiva laitta kimalteet turvan päälle, mutta tässä on sitten säätö turvanpäällä, niin ei onnistu. Tyydyttävä poskiremmeihin.
maanantai 8. syyskuuta 2014
Satulaprojekti
Tuossa sivussa olen tehnyt tällaista satulaprojektia. Mulle tuli tuollainen vanha, kovia kokenut satula, joka kuitenkin oli joka suunnasta ehjä. Hevosenselkään satula ei kuitenkaan enää sovellu, joten muuta käyttöä piti keksiä. Tai no, ei ollut edes vaikeuksia keksiä, kun vaihtoehtoja ois ollut useampia. Mutta ensin satula vaati vähän hoivaa ja huolenpitoa.
Pesun ja useamman rasvauskerran jälkeen satula alkoi näyttää jo paremmalta. Vielä tosin vaatii työstämistä sillä saralla.
Sitten ohjelmassa projekti satulatuoli. Mulla on ollut tuolla jo useamman vuoden jemmassa semmonen kulahtanut toimistotuoli, joka on odottanut päästä satulatuoliksi. Sopivaa satulaa vain ei tähän projektiin ole oikein ollut, niin on sitten venynyt tuolla varastossa. Mutta kerrankin pääsen todistamaan, että ihan kaikki hamsteriominaisuudestani ei ole hukkaa.
Purin tuolista selkänojan kokonaan pois. Istuinosan purin atomeiksi ja istuinosan levyn sahasin sopivan kapeaksi, jotta satula istui sen päälle. Miksi näin, eikä uutta puuta alustaksi? No tuossa levyssä oli valmiina upotetut ruuvinkannat, jotka passasi tuohon jalustaan. Levy oli aika haperoa, että aika paljon sain erikeepperiä tuhlata sen tueksi ja sittenkään ei kestosta ollut varmuutta. Tämän jälkeen sitten tuohon keskelle ruuvasin kiinni, oisko ollut kakkoskakkosesta pätkän. Sen jälkeen käytin vanhan tuolin pehmusteita siihen, että muotoilin tuota alustaa edestä ja takaa paremmin satulaan istuvaksi. Sitten vain kaiken komeuden päälle onnettomilla verhoilutaidoilla huonekalukangasta. Sitten vain satula alustalleen.
| Projektisatula ennen |
| Projektisatula jälkeen |
Purin tuolista selkänojan kokonaan pois. Istuinosan purin atomeiksi ja istuinosan levyn sahasin sopivan kapeaksi, jotta satula istui sen päälle. Miksi näin, eikä uutta puuta alustaksi? No tuossa levyssä oli valmiina upotetut ruuvinkannat, jotka passasi tuohon jalustaan. Levy oli aika haperoa, että aika paljon sain erikeepperiä tuhlata sen tueksi ja sittenkään ei kestosta ollut varmuutta. Tämän jälkeen sitten tuohon keskelle ruuvasin kiinni, oisko ollut kakkoskakkosesta pätkän. Sen jälkeen käytin vanhan tuolin pehmusteita siihen, että muotoilin tuota alustaa edestä ja takaa paremmin satulaan istuvaksi. Sitten vain kaiken komeuden päälle onnettomilla verhoilutaidoilla huonekalukangasta. Sitten vain satula alustalleen.
| Tässä näkyy tuota alustan muotoilua |
| Minun "upea" tuoli |
perjantai 5. syyskuuta 2014
Westernhuovan lyhentäminen osa 3
Niin, se on jälleen ja edelleen se liian lyhyt hevonen. Jos ei halua hevosta vaihtaa, niin se on lyhennettävä huovat. Huovasta en sitten muistanut ennen kuvaa ottaa. Mutta kesken purkamisen nappasin pari kuvaa.
Kyseessä on tuollainen liukueste alushuopa, jossa nyt sattuu olemaan molemmin puolin selkärankaa tuollaiset erilliset fyllingit ja jättää siis selkärangantilan jolloin pystyn tämän käyttämään meidän rungottoman satulan alla, joka liukuu taakse omalla huovallaan.
Ja valmis huopa lyhennettynä. Pientä parantelua ja heikennystä(?) tein huopaan samalla. Fyllingit olivat alkuperäisessä huovassa niin lyhyet, että ne liikkuivat huovan sisällä edes takaisin. Eli kumpikin puoli saattoi olla ihan eri kohdilla huovassa. Jätin ne siis sen verran pidemmiksi, että eivät pääse liikkumaan. Alkuperäisessä huovassa oli lisäksi tarranauha takana, jonka sai auki ja täytteitä muokattua. Sen jätin kokonaan pois, eli tätä ei nyt saa auki, mutta ajattelin, että jos johonkin sitä fyllinkiä tarvii, niin sen voi tehdä taitellen siitä päälyshuovasta. Mutta osat ovat tallessa, että jos joskus tulee tarvis, niin saan ne kyllä lisättyä huopaan. Ja uskomatonta kyllä, sain tämän ommeltua ompelukoneella! Kerrankin ei tarvinut inhottua käsinompelua harrastaa.
Sitten pikatikkinä testasin tuunausta turparemmiin. Enkkuturpiksia löytyy jos jonkinmoisella koristeella, mutta näitä remonttiturpiksia vähemmälti. Se sitten innosti tuunaustestiin.
Tämä kiinnitystapa ei oo hyvä, mutta ehkä semmosena kertatuunauksena kisoihin tvs. menis. Lisäksi tuo materiaali ei kestä semmosta pidempää käyttöä. Se oli ihan tiedossakin, ihan tahallaan sellaista ostin testatakseni erinlaisia kiinnitysvaihtoehtoja. Ja tietysti perfektionistia häiritsee hopeiset bling blingit turparemmissä, jossa on messinkiset soljet. Se ei onneksi kuvasta erotu.
Kyseessä on tuollainen liukueste alushuopa, jossa nyt sattuu olemaan molemmin puolin selkärankaa tuollaiset erilliset fyllingit ja jättää siis selkärangantilan jolloin pystyn tämän käyttämään meidän rungottoman satulan alla, joka liukuu taakse omalla huovallaan.
![]() |
| Kanttinauhaa purkamassa, huopa vielä alkuperäismitoissaan. |
![]() |
| Vaahtomuovi (?) fyllingit lyhennyksen alla. |
Sitten pikatikkinä testasin tuunausta turparemmiin. Enkkuturpiksia löytyy jos jonkinmoisella koristeella, mutta näitä remonttiturpiksia vähemmälti. Se sitten innosti tuunaustestiin.
Tämä kiinnitystapa ei oo hyvä, mutta ehkä semmosena kertatuunauksena kisoihin tvs. menis. Lisäksi tuo materiaali ei kestä semmosta pidempää käyttöä. Se oli ihan tiedossakin, ihan tahallaan sellaista ostin testatakseni erinlaisia kiinnitysvaihtoehtoja. Ja tietysti perfektionistia häiritsee hopeiset bling blingit turparemmissä, jossa on messinkiset soljet. Se ei onneksi kuvasta erotu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



