Vaahteranlehtikranssi ja sidepull

Mulla kasvaa pihalla vaahtera. Olen sitä tuossa kesän katsellut hieman epätietoisena, koska ei täällä korkeuksilla pitäisi vaahteran viihtymän. Siinä se kuitenkin on ja kasvaa. Näin syksyn tullen vaahtera alkoi tiputella räkärätin kokoisia lehtiään pihalle ja kävin niitä tuossa keräilemässä. Yhtäkkiä sitten iski ahaa-elämys. Olen etsinyt oveen koristetta. Kranssia tai jotain kivaa kylttiä tai jotain. Ainoa löytämäni kiva kranssi kustansi 45€ ja jäi suosiolla sinne kauppaan. No internetin ihmeellisestä maailmasta löysin tietysti ohjeen vaahteranlehtikranssiin ja semmoinen piti sitten kokeeksi väsätä.

Alkupäinen ajatus oli ihan vain se kranssi, mutta sitten löysin tuollaisten ruusujen ohjeen, niin pitihän sitä tietty sellainenkin kokeilla tehdä. Ja sit useampi. Ja en tiedä erottuuko ne tuosta kovin hyvin, mutta olin tyytyväinen tähän ovikoristeeseen.

Olen joskusmuinoin hamassa menneisyydessä tehnyt punottuja sidepullturpahihnoja. Tuo valkoinen on ollut valmiina jo vuonna 2015 ja olen sitä muistaakseni jo edesmenneellä hevosellani käyttänyt, joten lisätään sen ikään ainakin se pari vuotta lisää. Se on edelleen käyttökunnossa ja on ollut nyt nykyisellä hepalla käytössä. Ainoa moitteensija siitä, että valkoinen väri on tietty jo aika likainen.

Nyt sitten tuli kyselyä kahdeltakin taholta tällaisesta turpahihnasta shettikselle/pienelle ponille. No siitä kyselystä on nyt jo aikaa parikin kuukautta, mutta nyt vihdoin löysin sitten materiaaleja ja aloin testaamaan, että vieläkö tämä onnistuu. Käyttökokemusten pohjalta osasin väistellä alkuperäisen mallin sudenkuoppia ja heikkouksia.

Siinäpä sitä sitten. Shettismittainen sidepull turpahihna. Tein noita kaksin kappalein ja tein myös kaksi hieman erimallista curb strap hihnaa. Ajatuksella, että shettismittaista curb strapia voi olla aika haastava löytää. Tänään tallille mennessä meinasin tallin shettistä kiusata sen verran, että käyn testailemassa.

Materiaaleja ja kuluja tuollaiseen shettismittaseen:

4 o-rengasta á 1,99€ = 8€ (ps. huolehdi, että ovat tarpeeksi lujatekoisia ja hitsattuja)

Turpahihnaan 3m ja leukahihnaan 2m narua. (tässä on reilusti, saattaapi selvitä pihistellen yht n. 4metrillä). En tuon kyseisen narun hintaa muista, mutta googlaamalla löysin mahdollisesti vastaavan ja sen hinta oli 3,99€/20m. Eli 5m hinnaksi tulisi n.1€.

Aikaa väsäämiseen meni n. tunnin verran / turpahihna. (ensimmäisen kanssa huomattavasti pidempään, kun koitti muistella, että miten tämä nyt menikään...)

Pienet villasukat

Olen tehny vaikka ja mitä joo.. Mutta mutta se kirjottelupuoli... Se on vähän hakusessa.
Pienet villasukat kuitenkin. Punnitsematta. Jämälangoista. Inspiraationa Ampparijätski.

Langankulutusta 2019

Väittäisin, että olen kyllä muutakin valmista tehnyt tälle vuodelle jo.. Mutta kun en ole ihan varma.
Niin lähetäämpä liikkeelle tästä ja yritetään vähän pitää silmällä tätä.

valkoiset sukat 55g
mustat joogasukat 141g
yht. 196g

Lidl pelasti ja sieltä löytyi tuollainen keittiövaaka. Tosin en ole yhtään varma, että onko se kovin pitkäikäinen.. sammuskeli itsekseen tuossa. tai sitten en vaan osaa käyttää.

Sukkasia

Tuota valepalmikkoa piti testailla vähän lisää seuraavaa projektia silmällä pitäen ja siitä sitten pikajuttuna tämmöset pienet lyhytvartiset luonnonvalkoiset sukkaset.

Jo pitkän tovin olen talousvaa'asta haaveillut, että saisin langankulutuksen mitottua, mutta ei ainakaan vielä ole saanut aikaiseksi moista.
Noh, sitten se seuraava projekti. No oli tarkoitus tulla simppelit, mutta sievät säärystimet käytettäväksi viime postauksen lyhytvartisten kenkien kanssa. Noh, näistä tuli turhan kapeat ja lyhyet siihen,että olisivat olleet kivasti kengän päällä ja lankakin alkoi uhkaavasti loppua..  Siispä suunnitelmaan muutos ja näistä tuli kivat vähän pitempivartiset joogasukat.

Noh sitten olen katellu pitkävarsia sukkia ja päätin sitten tehdä yhdet sellaiset. Ja enhän minä mieleistä ohjetta onnistunut löytämään, joten ihan näppituntumalla eteenpäin. Nämä on tästä edenneet jo lähes nilkkaan ja kärsin kauheasta tuskailusta. Varret on ihan omituisen mallisen näköiset. Mutta, nepäs istuu minun jalkaan aika täydellisesti. Onko siis jalkani omituisen mallinen? Noh, värit on kuitenkin söpöt.

It´s alive!

Kahden ja puolen vuoden hiljaiselo. Sehän ei tarkoita, että en olisi tehnyt mitään, vaan aika ei ole riittänyt kirjoitteluun. Katsotaan miten jatkossa.
Tässä kuitenkin vähän kaikenlaisia viimeaikaisia kyhäilyjä.

Virkattuja poneja. Ekassa kuvassa etualalla oleva on ensimmäinen versio. Tässä kuvassa jo puolisen vuotta tytöllä rakastettavana ollut seiska veikasta tehty ponimus. Taustalla hieman hillitymmän kokoinen nalle langasta tehty poni.

Ja vielä toinen nalle langasta tehty poni. Taustalla sama poni, kuin edellisessä kuvassa.

 Yksi poni olisi vielä tuloillaan. Hirveen söpöjä ovat kyllä. Ja kivoja tehdä, kun voi palasia virkkailla aina pikkuhiljaa.

Itselle tein mustan pipon, jossa heijastinlanka mukana. Näkyy hyvin lenkkeillessä.

Ja sitten iski vähän pupupipo innostus

Ja sitten kettupipo innostus.

Saa nähdä mikä pipo innostus seuraavana vuorossa.

Joululahjaksi piti kokeilla askarrella myös yksi unisieppari.

Sitten papalle kämmekkäät, kun kädet palelee.

Ja vähän piirustelua. Näin jossain taulun, jossa oli jokin tämän tyyppinen kuva. Jäi mieleen, niin tein itelle. Piti kyllä maalata öljyväreillä, mutta jäi tähän lyijykynäasteelle.

Tää on äitin tekemä tossu, joka on menossa pesukoneeseen kutistumaan. Tää oli vaan niin ihana ja valtava, että oli pakko saaha kuva.

Ja sitten vähän kerrosrivinousun ja valepalmikon opettelua.

Ja vaikka ite teen hirveästi kaikkea käsitöitä, niin nämä ehkä kauneimmat sukat ikinä sain joululahjaksi äitiltä. Ei meinaa raskia käyttää...

Ja koska minä olen vanha. Eiku en ole vanha, mutta boikotoin nykynuorison paljaiden nilkkojen muotia, niin tein itselleni nätit nilkuttimet (lyhyet, nilkkaan tulevat säärystimet =nilkuttimet). Nämä sen takia, että noi kengät mitkä investoin oli niin nätit, mutta niin lyhyt vartiset, että eihän niitten kanssa näillä pakkasilla pärjänny, ku nilkat vaan paleltuu.

Joogasukkia, ilman joogaa

Löysimpä internetin ihmeellisestä maailmasta joogasukkien ohjeen ja mies innostui niistä. Ei, ei joogaa, mutta nukkuessa joutuu välillä pitämään villasukkia, pohkeiden vetämisen tvs takia, niin tämmöset varpaista ja kantapäästä tuuletetut sukat on aika kivat siihen tarkoitukseen. Siispä kutomaan. Ja näitähän sai tehä pitkästi. Ja näistä puuttuu ne kaikki kivat kohdat. Tässä vaan tehdään tuubia. Mutta ihan kivat. Loppui vaan tuo lanka kesken ja piti jatkaa yksivärisellä.

Ja sittenhän tyttö halusi kans tämmöset hassut sukat. Minun käsiala oli vain sen verran tiukkaa, että näistä ei ois polvisukkia saanut, mutta onneksi lyhyemmätkin kelpasi. Tyttö sanoi, että varpaat hymyilee tässä kuvassa.

Että jos just edellisessä postauksessa valitin, että teen kaikki sukat samalla kaavalla, niin nämä ainakin melkoisen poikkeavaa sorttia.

Projekti uudet askelmat

Ei tuu postauksia. Ei vaan tuu. Ihan totaalisen villasukka linjalla menee. Niistä ei viitti kuvia ottaa, kun narahtaisin heti siitä, kuinka samalla kaavalla kaikki sukat teen. Raitaa joka toinen kierros varteen ja mahdollisesti myös jalkaterään. Ei tarvi hirveitä päättelyjä ja raitakerroksia on helppo laskea. Menee semmosena lähes zombi-olotilan tekemisenä ihan mainiosti. Ja eihän se joka ne sukat saa, niin tiedä kuinka perhanan monet olen sillä samalla kaavalla tehny..  Ainakaan jos en niitä tänne kuvaile. :D

Mutta siis kesäloma ja vähän enemmän aikaa innoittivat tämmöiseen projektiin. Meillä on ollut tuollainen keittiöjakkara, jonka koirat "uudistivat" uuteen uskoon jo vuosia sitten. Puiset askelmat olivat varsin makoisia ja niitä oli maisteltu sitten enemmänkin. Kaivoin sitten tuolta varastosta puulevyä (purettu apteekkarin lipasto, myöskin koiren syömä) ja sahailin siitä vanhojen askelmien mukaan uudet versiot.

Rutkasti puukkoa ja hiomapaparia ja sain kuin sainkin aikaiseksi sopivat askeleet. Sitten lähin "vaan" lakkaamaan nää ja sit tuli hetki, jolloin tajusin, että nyt tais projekti karata lapasesta.

Laitoinki maalia ja sitten ihan huomaamatta olin maalannu niihin kukkakuviot ja ja.. Noh, laitoin sitä lakkaakin. Sittenpä totesin, että nuo vanhat osaset oli kyllä muuten samankokoisilla ruuveilla kiinni, mutta tuon istuinkannen ruuvit olivat pikkasen pidemmät ja ilmeisesti minun tekemä kansi vähän ohuempi, kuin alkuperäinen. Lähin sitten ruuvikauppaan. Ja sopivia ruuvejahan oli sitten vain tähtikantaisina ja tuossa oli ristikantaiset ruuvit. Ostin sitten kaikkiin uudet ruuvit, kun mikään ei ole niin ärsyttävää, kuin että samassa härvelissä on useampia erilaisilla kannoilla olevia ruuveja...

Ihan jees siitä tuli ja jos on toimiva, niin mikä ettei. Etualalla nuo vanhat askelmaosaset kera koirien hampaanjälkien.